Irma on ensimmäinen flattini, jonka otin tarkoituksena saada kisakoira agilityyn ja pk-hakuun, kun vanha koira Taisto ei hausta pitänyt ja agilitykin alkoi olla pakkopullaa ja etujalat välillä reistailivat.

  Valikoin pennuista vilkkaimman ja ihmisrakkaimman, mitä nyt noin yhdeltä katsomalta voi nähdä, oli tuuria ja sain juuri sellaisen koiran kun halusinkin(kiitos NadaJ)

  Irma on hyperenerginen, kun haluaa johonkin ja naru estää, suuntautuu koko energia suoraan ylös, ja hyppii jojona ilmassa nelijalkaloikkina ihmisten pään tasalle jolloin minä saan sääliviä katseita. Ihmisrakkautta on aina vähän väliä liikaakin, joka haittaa normaalielämää, kun vieraita tulee, hakumetsässä pelkkää plussaa, vain kun sen kielen saisi teipattua johonkin kiinni.

  Vaikka ensivaikutelmaltaan Irma on täyssekopää, niin pidän siitä, kun malttiakin löytyy, ei ala piippaamaan juurikaan, ja osaa myös rauhoittua, kuten pitkänä kisapäivänä, vetää rentona sikeitä. Myös haussa on nenä mukana, vaikka vauhtia piisaa.

 Nykyään Irma kisaa agilityä Tumpin kanssa kolmosluokassa ja oli vuoden 2007 agilityflatti!:))

Myös tokoa on aina minun kausien mukaan. Nomesta on AVO2 tulos, ohjaukset eivät ole kunnossa, kun en jaksa reenata. Haun lopetimme 2007 kesällä, kun aikani ei riittänyt.